1968

Tapahtumia

Tammikuu

• 1. tammikuuta – Harjavallan kunta muuttui kauppalaksi ja Kuusjärven kunta Outokummun kauppalaksi. Kakskerran kunta liitettiin Turun kaupunkiin.
• 5. tammikuuta – Alexander Dubček valittiin Tšekkoslovakian kommunistipuolueen johtoon, Prahan kevät alkoi.
• 15.−16. tammikuuta − Suomessa järjestettiin presidentinvaalien valitsijamiesvaalit.
• 17. tammikuuta − Säveltäjä Joonas Kokkonen sai Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon.
• 21. tammikuuta – Yhdysvaltain B-52-pommikone putosi Grönlantiin neljän ydinpommin kuormassa.
• 25. tammikuuta – Israelin sukellusvene Dakar upposi Välimerellä, 69 ihmistä sai surmansa.
• 27. tammikuuta – Ranskalainen sukellusvene upposi Välimerellä, 52 hukkui.
• 30. tammikuuta – Vietnamin sota: Tet-offensiivi alkoi Vietkongin yllätyshyökkäyksellä.
• 31. tammikuuta – Naurun presidentti Hammer DeRoburt julisti maan itsenäiseksi Australiasta.

Helmikuu

• 3. helmikuuta – Tanskan prinsessa Benedikte ja saksalainen Wittgenstein-Berleburgin prinssi Richard vihittiin avioliittoon.
• 4. helmikuuta − Pispalan kirkko Tampereella tuhoutui tulipalossa.
• 6. helmikuuta – Kymmenennet talviolympialaiset alkoivat Ranskan Grenoblessa.
• 8. helmikuuta – Boeing 747:n ensilento.
• 11. helmikuuta – Israelin ja Jordanian rajaselkkaus.
• 21. helmikuuta − Postipankin pääjohtaja Teuvo Aura nimitettiin Helsingin kaupunginjohtajaksi.

Maaliskuu

• 1. maaliskuuta – Juutalainen maailmankongressi syytti Länsi-Saksan liittopresidenttiä Heinrich Lübkeä osallistumisesta natsien keskitysleirien rakentamiseen 1930- ja 1940-luvuilla. Lübke torjui syytökset.
• 1. maaliskuuta − Tasavallan presidentti Urho Kekkonen antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen kolmannen virkakautensa aluksi.
• 7. maaliskuuta – Vietnamin sota: ensimmäinen Saigonin taistelu alkoi.
• 8. maaliskuuta − Yhdysvallat kutsui Tukholman-suurlähettiläänsä kotiin vastalauseena Ruotsin omaksumalle asenteelle Vietnamin sotaa kohtaan.
• 12. maaliskuuta – Mauritius itsenäistyi.
• 16. maaliskuuta – Vietnamin sota: My Lain verilöyly.
• 19. maaliskuuta – Korkein oikeus piti voimassa kirjailija Hannu Salaman ja Otavan hovioikeudessa jumalanpilkasta saamat tuomiot, mutta alensi maksettavaksi määrättyjä korvauksia.
• 19. maaliskuuta – Norjan kruununprinssi Harald ja neiti Sonja Haraldsen kihlautuivat.
• 22. maaliskuuta – Tohtori Mauno Koivisto muodosti ensimmäisen hallituksensa.
• 22. maaliskuuta − Eduskunnan puhemieheksi valittiin Keskustapuolueen V. J. Sukselainen ja toiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Leo Suonpää heidän edeltäjiensä Johannes Virolaisen ja Paavo Aition siirryttyä ministereiksi. Ensimmäinen varapuhemies, SDP:n Veikko Kokkola jatkoi tehtävässään.
• 31. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Lyndon Johnson ilmoitti, ettei hän pyri toiselle kaudelle.
• 31. maaliskuuta – Romanian pääministeri Ion Gheorghe Maurer ja ulkoministeri Corneliu Manescu saapuivat viralliselle vierailulle Suomeen.

Huhtikuu

• 4. huhtikuuta – Martin Luther King Jr. murhattiin Memphisissä Tennesseessa.
• 9. huhtikuuta − Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Heikki Tuominen nimitettiin Postipankin pääjohtajaksi.
• 11. huhtikuuta – London Bridge myytiin miljoonalla punnalla Robert McCulloughille. Se pystytettiin myöhemmin uudelleen Arizonaan.
• 11. huhtikuuta – Saksassa vasemmistolaiset opiskelijat saartoivat Springer Pressin päämajan Berliinissä. Moni opiskelija pidätettiin, muun muassa Ulrike Meinhof. Opiskelijajohtaja Rudi Dutschke haavoittui mellakan aikana sattuneessa ampumavälikohtauksessa.
• 19. huhtikuuta − Uudistetun Saimaan kanavan täyttö vedellä aloitettiin. Myös kanavan koekäyttö alkoi huhtikuun aikana.
• 23. huhtikuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläs Andrei Kovalev ei pitänyt antamassaan lausunnossa Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyyden kannalta miellyttävänä, että Karjala-oluen etiketissä on Karjalan vaakuna.
• 30. huhtikuuta – Neuvostoliitto hyökkäsi rajusti Romanian pääministeriä Maureria ja ulkoministeri Manescua vastaan sanoen heidän osoittaneen kunnioitusta "natsien liittolaisille". Tämä johtui siitä, että Maurer ja Manescu olivat Suomen-vierailunsa aikana laskeneet kukkatervehdyksen marsalkka Mannerheimin haudalle Helsingin Hietaniemessä.

Toukokuu

• 4. toukokuuta – Pariisissa alkoivat 1960-luvun opiskelijaliikkeen rajuimmat mellakat ylioppilaiden vaatiessa yliopistojen hallinnon uudistamista. Työläiset alkoivat tukea opiskelijoita lakoin.
• 5. toukokuuta − Professori Pekka Tarjanne valittiin Liberaalisen Kansanpuolueen puheenjohtajaksi.
• 10. toukokuuta − Oikeuskansleri Jaakko Enäjärven tekemästä selvityksestä ilmeni, että eduskunnan taloudenhoitajana vuodesta 1944 lähtien toiminut varatuomari Björn Feiring oli vuoteen 1947 saakka osittain ja siitä lähtien kokonaan jättänyt suorittamatta valtiolle kansanedustajien palkkojen ennakonpidätykset ja eräät muut maksut. Kassavajauksen suuruudeksi todettiin yli 16 miljoonaa markkaa ja suurin osa näistä rahoista löytyi käteisenä eduskunnan kassaholvista. Tästä huolimatta eduskunnan tilintarkastajat olivat vuosittain hyväksyneet tilit. SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo vaati tapauksen vuoksi eduskunnan pääsihteerin Olavi Salervon asettamista syytteeseen.
• 21. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi ns. peruskoulun puitelain. Laki tuli voimaan elokuun alusta 1970.
• 22. toukokuuta – Ydinkäyttöinen sukellusvene USS Scorpion upposi 99 miehistön jäsenen kanssa 650 km Azoreilta.
• 25. toukokuuta − Åbo Akademi vietti 50-vuotisjuhlansa.
• 26. toukokuuta – Islanti siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen.
• 28. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi vuoden 1969 alussa voimaan tulleen keskiolutlain äänin 137−33.
• 29. toukokuuta − Presidentti Antonin Novotny ja kuusi muuta vanhoillisen linjan kannattajaa erotettiin Tšekkoslovakian kommunistipuolueesta.
• 30. toukokuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle hajotti Kansalliskokouksen opiskelijaliikkeen levottomuuksien ja laajalle levinneiden lakkojen vuoksi ja määräsi uudet vaalit pidettäviksi 23. kesäkuuta.

Kesäkuu

• 1. kesäkuuta – Ydinsulkusopimus avattiin YK:ssa allekirjoituksille. Ensimmäisenä sen allekirjoitti Irlanti ja nykyisin vain neljä maata ei ole allekirjoittanut sitä.
• 4. kesäkuuta − Suomen puolustusvoimat viettivät 50-vuotisjuhlaansa.
• 5. kesäkuuta – Presidenttiehdokas Robert F. Kennedyä ammuttiin Los Angelesissa. Hän kuoli seuraavana päivänä.
• 15. kesäkuuta − Ranskan presidentti Charles de Gaulle armahti vuonna 1962 elinkautiseen vankeuteen tuomitut äärioikeistolaisen OAS-järjestön johtajat.
• 27. kesäkuuta – Yleisradion hallintoneuvosto tuomitsi väkivaltaisten ohjelmien esittämisen televisiossa.
• 29. kesäkuuta – Paavi Paavali VI tuomitsi syntyvyydensäännöstelyn. Paavin lausuntoa arvosteltiin voimakkaasti eri puolilla maailmaa.
• 30. kesäkuuta − Historiantutkija, filosofian tohtori Kristján Eldjárn valittiin Islannin presidentiksi.

Heinäkuu

• 2. heinäkuuta – Biafran oloja tutkinut komitea totesi raportissaan 400 000 lapsen olevan kuolemassa nälkään Biafrassa 60 lähimmän vuorokauden aikana. Biafraan oli jo tällöin lähetetty aineellista apua, mutta tarvikkeita ei ollut saatu turvallisesti perille.
• 4. heinäkuuta – Biafra ilmoitti kieltäytyvänsä Ison-Britannian tarjoamasta avusta niin kauan kuin Britannia toimittaa aseita Nigerian hallitukselle.
• 17. heinäkuuta – Saddam Husseinista tuli Irakin vallankumousneuvoston varapuhemies vallankaappauksen jälkeen.
• 12. heinäkuuta − Sambian presidentti Kenneth Kaunda saapui valtiovierailulle Suomeen ensimmäisenä Päiväntasaajan eteläpuolisen valtion päämiehenä.
• 25. heinäkuuta – Paavi Paavali VI julkaisee "Humanae Evitae" -kiertokirjeen, jossa otetaan kielteinen kanta keinotekoiseen syntyvyyden säännöstelyyn.
• 31. heinäkuuta – Ranska ilmoitti tukevansa Biafran itsenäisyystaistelua.

Elokuu

• 2. elokuuta – Suomen vanhin puukirkko, 1600-luvulla rakennettu Hailuodon kirkko, tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa.
• 5. elokuuta – Saimaan kanava vihittiin uudelleen käyttöön.
• 9. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen armahti kirjailija Hannu Salaman tälle jumalanpilkan takia langetetusta ehdollisesta vankeustuomiosta ja korvauksista. Presidentti teki ratkaisunsa vastoin korkeimman oikeuden kantaa.
• 21. elokuuta – 200 000 Varsovan liiton sotilasta ja 5 000 panssarivaunua valtasi Tšekkoslovakian ja päätti Prahan kevään.
• 29. elokuuta − Norjan kruununprinssi Harald avioitui Sonja Haraldsenin kanssa.

Syyskuu

• 6. syyskuuta – Swazimaa itsenäistyi.
• 9. syyskuuta − Ranskan presidentti Charles de Gaulle tuomitsi Tšekkoslovakian miehityksen.
• 12. syyskuuta – Albania erosi Varsovan liitosta.
• 15. syyskuuta – Ruotsin valtiopäivävaaleissa sosiaalidemokraatit saivat enemmistön (50,12 %) äänistä.
• 22. syyskuuta – Siperiassa ja Kiinassa sattui täydellinen auringonpimennys. Suomessa pimennys näkyi osittaisena.
• 27. syyskuuta – Ranska esti jälleen Ison-Britannian pääsyn Euroopan talousyhteisön EEC:n jäseneksi.
• 29. syyskuuta – Kansanäänestys Kreikassa antoi sotilasjuntalle lisää valtaa.

Lokakuu

• 2. lokakuuta – Opiskelijamielenosoitus päättyi verilöylyyn La Plaza de las Tres Culturasilla Méxicossa.
• 3. lokakuuta – Kenraali Juan Velasco Alvaradon Perussa johtama sotilasvallankaappaus poisti presidentti Fernando Belaúnde Terryn vallasta.
• 6.−7. lokakuuta − Suomessa järjestettiin kunnallisvaalit. Leimallisin piirre oli äänioikeutettujen ja vaaleissa valittujen keski-iän selvä aleneminen suurten ikäluokkien saatua äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden.
• 7. lokakuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin saapui kolmen päivän vierailulle Suomeen. Presidentti Urho Kekkonen ja Kosygin siirtyivät Hiittisten saaristoon kalastamaan ja neuvottelemaan. Kosyginin vierailu herätti huomiota läntisen Euroopan lehdistössä; eräät lehdet kirjoittivat Tšekkoslovakian miehitykseen viitaten jopa neuvostojoukkojen mahdollisesta siirrosta Suomeen.
• 11. lokakuuta – Sotilasvallankaappaus Panamassa eversti Omar Torrijos Herreran johdolla.
• 11. lokakuuta – NASAn Apollo 7, ensimmäinen miehitetty Apollo-lento, laukaistiin matkaan.
• 12. lokakuuta – Espanjalle kuulunut Päiväntasaajan Guinea itsenäistyi.
• 12. lokakuuta – Kesäolympialaiset alkoivat Mexicossa.
• 15. lokakuuta – Kiina ilmoitti, että presidentti Liu Shaoqilta oli riistetty kaikki hänen viralliset tehtävänsä kommunistipuolueessa, mikä merkitsi Mao Zedongin voittoa Liun ja Maon valtataistelussa.
• 19. lokakuuta – Pohjoismaiden pääministerit sopivat kokouksessaan Oslossa yhteispohjoismaisen talousalueen luomiseen tähtäävän Nordek-hankkeen aikataulusta.
• 20. lokakuuta – Aristoteles Onassis ja Jacqueline Kennedy menivät naimisiin Skorpioksen saarella.
• 28. lokakuuta − Tšekkoslovakia juhli 50-vuotista itsenäisyyttään. Juhlien aikana puhkesi voimakkaita Neuvostoliiton vastaisia mielenosoituksia.

Marraskuu

• 1. marraskuuta – Presidentti Liu Shaoqi erotettiin Kiinan kommunistipuolueesta.
• 5. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa republikaanipuolueen Richard M. Nixon voitti niukasti varapresidentti Hubert Humphreyn ja riippumattoman ehdokkaan George C. Wallacen.
• 19. marraskuuta – Armeija kaappasi vallan Malissa Afrikassa.
• 25. marraskuuta – "Vanhan valtaus" Helsingissä.
• 26. marraskuuta − Helsingin yliopiston ylioppilaskunta vietti 100-vuotisjuhliaan.
• 28. marraskuuta – Matkustajalaivat Ilmatar ja Botnia törmäsivät Långnäsin sataman edustalla Ahvenanmaalla, jolloin kuusi henkilöä kuoli. Onnettomuushetkellä oli sakea sumu.

Joulukuu

• 16. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi puoluelain ja Suomen liittymisen OECD:n jäseneksi. Äänestysluvut olivat 122–53 ja 126–38.
• 21. joulukuuta – Apollo 8 laukaistiin avaruuteen ja se kiersi ensimmäisenä avaruusaluksena Kuun.
• 26. joulukuuta – Israelilainen matkustajakone joutui arabiterroristien hyökkäyksen kohteeksi Ateenassa Kreikassa. Israelin ilmavoimat tuhosivat kostoksi 13 libanonilaista matkustajakonetta Beirutissa kaksi päivää myöhemmin. Israel luonnehti kostoiskua varoitukseksi arabimaille. YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi Israelin tekemän iskun 31. joulukuuta.

Syntyneitä

• 2. tammikuuta – Cuba Gooding, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 14. tammikuuta – Veikka Gustafsson, vuorikiipeilijä
• 24. tammikuuta – Michael Kiske, laulaja
• 28. tammikuuta – Sarah McLachlan, laulaja
• 1. helmikuuta – Lisa Marie Presley, Elvis Presleyn tytär
• 1. helmikuuta – Hannes Trinkl, alppihiihtäjä
• 5. helmikuuta – Marcus Grönholm, ralliautoilija
• 8. helmikuuta – Gary Coleman, amerikkalainen näyttelijä
• 22. helmikuuta – Jeri Ryan, näyttelijä ("Star Trek: Voyager")
• 4. maaliskuuta – Patsy Kensit, malli ja näyttelijä.
• 29. maaliskuuta – Lucy Lawless, näyttelijä ja laulaja
• 30. maaliskuuta – Céline Dion, laulaja
• 1. huhtikuuta – Alexander Stubb, poliitikko
• 9. huhtikuuta – Janne Ojanen, suomalainen jääkiekkoilija
• 13. huhtikuuta – Euronymous, norjalainen kitaristi ("Mayhem")
• 26. huhtikuuta – Antti Jokinen, musiikkivideo-ohjaaja
• 26. huhtikuuta – Maarit Feldt-Ranta, suomalainen poliitikko
• 13. toukokuuta – Maria Sid, näyttelijä
• 18. toukokuuta – Thomas Sykora, alppihiihtäjä
• 19. toukokuuta – Theo de Raadt, kanadalainen ohjelmistosuunnittelija
• 28. toukokuuta – Kylie Minogue, näyttelijä ja laulaja
• 19. heinäkuuta – Ilpo Larha, suomalainen rikollinen (k. 1994)
• 29. heinäkuuta – Alan Cox, hakkeri
• 30. heinäkuuta – Perttu Pesä, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
• 9. elokuuta – Gillian Anderson, näyttelijä
• 24. elokuuta – Marita Taavitsainen, laulaja
• 1. syyskuuta – Mohammed Atta, terroristi ja 11. syyskuuta -iskujen suunnittelija
• 17. syyskuuta – Katja Kallio, kirjailija
• 25. syyskuuta – Will Smith, näyttelijä
• 27. syyskuuta – Mari Kiviniemi, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
• 28. syyskuuta – Mika Häkkinen, suomalainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari)
• 30. syyskuuta – Monica Bellucci, malli ja näyttelijä
• 2. lokakuuta – Tittamari Marttinen, suomalainen kirjailija
• 3. lokakuuta – Marko Rajamäki, suomalainen jalkapalloilija
• 7. lokakuuta – Toni Braxton, laulaja
• 12. lokakuuta – Hugh Jackman, näyttelijä
• 27. lokakuuta – Kata Kärkkäinen, suomalainen kirjailija ja kolumnisti
• 1. joulukuuta – Riina Katajavuori, suomalainen kirjailija
• 2. joulukuuta – Lucy Liu, näyttelijä
• 22. joulukuuta – Juha-Pekka Koskinen, suomalainen kirjailija

Kuolleita

• 18. tammikuuta − S. O. Lindgren, suomalainen everstiluutnantti
• 22. helmikuuta – Werner Weckman, suomalainen painija, vuorineuvos
• 27. maaliskuuta – Juri Gagarin, kosmonautti
• 30. maaliskuuta - Bobby Driscoll. yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1937)
• 1. huhtikuuta – Lev Landau, neuvostoliittolainen vuoden 1962 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut fyysikko
• 4. huhtikuuta – Martin Luther King Jr., vuoden 1964 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kansalaisaktivisti (murhattiin)
• 7. huhtikuuta – Jim Clark, skotlantilainen kilpa-autoilija
• 6. toukokuuta – Toivo Kivimäki, poliitikko ja pääministeri 1932–1936
• 8. toukokuuta – Antti Salmenlinna, suomalainen sisustusarkkitehti
• 27. toukokuuta – Aira Sinervo, suomalainen kirjailija
• 1. kesäkuuta – Helen Keller, yhdysvaltalainen sokea ja kuuro kirjailija, aktivisti sekä luennoitsija
• 6. kesäkuuta – Robert F. Kennedy, yhdysvaltalainen senaattori (murhattiin)
• 14. kesäkuuta – Salvatore Quasimodo, vuoden 1959 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut italialainen kirjailija
• 14. kesäkuuta – Karl-Birger Blomdahl, ruotsalainen säveltäjä
• 28. kesäkuuta – Unto Mononen, suomalainen säveltäjä
• 7. heinäkuuta – Jo Schlesser, Formula 1 -kuljettaja
• 14. heinäkuuta – Konstantin Paustovski, neuvostoliittolainen kirjailija
• 22. heinäkuuta – Giovanni Guareschi, italialainen kirjailija
• 28. heinäkuuta – Otto Hahn, vuoden 1944 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen fyysikko
• 3. elokuuta – Konstantin Rokossovski, Neuvostoliiton marsalkka
• 23. elokuuta – Oiva Olenius, suomalainen jalkaväenkenraali
• 8. syyskuuta – Jan Fridegård, ruotsalainen kirjailija
• 15. syyskuuta – Uuno Takki, suomalainen kansanedustaja ja ministeri, vuorineuvos
• 16. syyskuuta – Kalle Väisälä, suomalainen matemaatikko
• 1. lokakuuta – Marcel Duchamp, ranskalais-yhdysvaltalainen taidemaalari
• 12. lokakuuta – Tauno Hannikainen, suomalainen kapellimestari ja sellisti
• 1. marraskuuta – Ludowika Jakobsson, suomalainen taitoluistelija
• 18. marraskuuta – Tyyne Haarla, suomalainen näyttelijä
• 26. marraskuuta – Arnold Zweig, saksalainen kirjailija
• 26. marraskuuta – Upton Sinclair, yhdysvaltalainen kirjailija
• 28. marraskuuta – Enid Blyton, englantilainen lasten- ja nuortenkirjailija
• 20. joulukuuta – John Steinbeck, vuoden 1962 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija
• 29. joulukuuta – Matti Lahtela, suomalainen kansanedustaja
• 30. joulukuuta – Trygve Lie, norjalainen diplomaatti (YK:n ensimmäinen pääsihteeri)
• 30. joulukuuta – Kirill Meretskov, neuvostoliittolainen sotamarsalkka

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Luis Alvarez
• Nobelin kemianpalkinto: Lars Onsager
• Nobelin lääketieteen palkinto: Robert Holley, Har Khorana ja Marshall Nirenberg
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Yasunari Kawabata
• Nobelin rauhanpalkinto: René Cassin

Muuta

• Elokuvavuosi 1968

Aiheesta muualla

• YLE Elävä arkisto: Hullu vuosi 1968

Viitteet