1929

Tapahtumia

  • 1. tammikuuta – Rovaniemen ja Varkauden kauppalat perustettiin.
  • 6. tammikuuta – Kuningas Aleksanteri I hajotti parlamentin ja nimesi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan uudelleen Jugoslavian kuningaskunnaksi. Mitään muuta kansallisuutta ei tunnustettu kuin "jugoslaavi".
  • 10. tammikuuta – Hergén sarjakuvahahmo Tintti teki ensiesiintymisensä sarjakuvassa Tintti neuvostojen maassa.
  • 15. tammikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander ja kuningas Kristian X avasivat Suomen ja Tanskan välisen puhelinlinjan.
  • 16. tammikuuta – Presidentti Relander ja kuningas Haakon VII avasivat Suomen ja Norjan välisen puhelinlinjan.
  • 17. tammikuuta – Elzie Crisler Segarin "Kippari-Kalle" teki ensiesiintymisensä.
  • 18. tammikuuta – Trotski karkotettiin Neuvostoliitosta. Hän pakeni Turkkiin ja anoi turvapaikkaa Ranskasta ja Saksasta.
  • 20. tammikuuta – Suomen Jääkiekkoliitto perustettiin.
  • 11. helmikuuta – Italia ja Pyhä istuin solmivat sopimuksen Vatikaanivaltiosta.
  • 14. helmikuuta – "Ystävänpäivän verilöyly" Chicagossa USA:ssa: Seitsemän Al Caponen kanssa kilpaillutta gangsteria murhattiin Chicagossa.
  • 14. helmikuuta – Varieteetaiteilija Josephine Bakerin esitykset kiellettiin Münchenissä, koska niiden epäiltiin "loukkaavan yleisiä tapoja".
  • 18. helmikuuta – Ensimmäiset Oscar-palkinnot jaettiin.
  • 3. maaliskuuta – Jesus Aguirren vallankaappausyritys Meksikossa.
  • 16. maaliskuuta – Radioinsinööriseura rekisteröitiin.
  • 17. maaliskuuta – Saksalainen autovalmistaja Opel siirtyi yhdysvaltalaisen General Motorsin omistukseen.
  • 19. maaliskuuta – Helsingin Sanomissa alkoi ilmestyä ensimmäinen päivittäinen sarjakuva, Felix-kissa.
  • 23. maaliskuuta – Opettaja Fanni Luukkonen valittiin Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan puheenjohtajaksi.
  • 25. maaliskuuta – Filosofian tohtori Toivo Haapanen valittiin vasta perustetun Radio-orkesterin kapellimestariksi 14 hakijan joukosta.
  • 19. huhtikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander hajotti eduskunnan, koska se ei ollut hyväksynyt hallituksen esitystä virkamiesten palkkojen korottamisesta.
  • 8. toukokuuta – Norja liitti alueisiinsa Jan Mayenin saaren.
  • 18. toukokuuta – Georg Malmstén levytti Berliinissä ensimmäisen iskelmänsä, valssin Särkynyt onni. Levyä myytiin 17 000 kappaletta.
  • 25. toukokuuta – Imatran voimalaitos valmistui. Kosken uoma oli ensimmäisen kerran kuivana.
  • 31. toukokuuta – Britannian vaalit johtivat umpikujaan, liberaalipuolueesta tuli ratkaisija vallanjaossa.
  • 8. kesäkuuta – Ramsay MacDonald perusti työväenpuolueen hallituksen.
  • 1.–2. heinäkuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit.
  • 5. heinäkuuta – Scotland Yard takavarikoi kaksitoista D. H. Lawrencen alastonmaalausta siveettöminä.
  • 24. heinäkuuta – Ranskan pääministeri Raymond Poincaré erosi terveyssyistä, Aristide Briand tuli hänen seuraajakseen.
  • 24. heinäkuuta – Kellogg-Briandin sopimus kielsi sodan ulkopolitiikan välineenä. Se allekirjoitettiin Pariisissa 27.8.1928 ja kaikkiaan 62 valtiota liittyi siihen. Nürnbergin oikeudenkäynnissä nostettiin sen nojalla syytteitä rikoksista rauhaa vastaan.
  • 31. heinäkuuta – Suomi liittyi Kellogg-Briandin sopimukseen.
  • 1. elokuuta – Suomen kommunistit järjestivät mielenosoituksen ("Punainen päivä").
  • 8. elokuuta – Saksalainen ilmalaiva Graf Zeppelin aloitti maailmanympärilennon (päättyi 29. elokuuta).
  • 4. syyskuuta – Suomen ulkoministeri Hjalmar Procopé puhui Kansainliiton 9. yleiskokouksen avajaisistunnossa järjestön optimistisesta tulevaisuudesta. Procopén hyvä ranskan kielen taito herätti yleistä huomiota.
  • 5. syyskuuta – Aristide Briand esitteli suunnitelman "Euroopan yhdysvalloista".
  • 7. syyskuuta – Höyrylaiva Kuru kaatui ja upposi Näsijärvellä Tampereen edustalla, 133–138 kuollutta.
  • 17. syyskuuta – Liettuan presidentti Augustinas Voldemaras syrjäytettiin vallankaappauksessa, maan johtoon tuli Antas Smetona.
  • 22. lokakuuta – Aristide Briandin hallitus kaatui Ranskassa.
  • 24. lokakuuta – Suuri lama alkoi: "Musta torstai", jota seurasi "Musta tiistai" (29. lokakuuta). New Yorkin pörssi romahti ja maailmanlaajuinen talouskriisi alkoi.
  • 29. lokakuuta – Radio-orkesteri piti ensimmäisen julkisen konserttinsa Helsingin yliopiston juhlasalissa.
  • 11. marraskuuta – Suomen katolinen kirkko merkittiin Suomen uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin.
  • 16. marraskuuta – Suomen Ammattijärjestö julisti yleislakon osoittaakseen lojaaliutta Tammisaaren "yliopiston" eli pakkotyölaitoksen vankien aloittamalle syömälakolle. Lakko kuivui kuitenkin nopeasti kokoon, koska siihen osallistui vain 5-10 prosenttia työläisistä ja nämäkin palasivat vapaaehtoisesti työpaikoilleen seuraavana päivänä.
  • 18. marraskuuta – 7,2 richterin maanjäristys Newfoundlandin etelärannikolla rikkoi 12 merenalaista lennätinkaapelia ja laukaisi tsunamin, joka surmasi 28 ihmistä Burin niemimaan alueella.
  • 23.–24. marraskuuta – Lapualla riisuttiin punaiset paidat työläisnuorten haastemielenosoituksen osanottajien yltä. Väkijoukon mielestä mielenosoittajat harjoittivat Jumalan ja isänmaan pilkkaamista.
  • 29. marraskuuta – Amiraali Richard Byrd lensi ensimmäisenä etelänavan yli.
  • 1. joulukuuta – Vientirauha-järjestön entinen piiriasiamies Kustaa Tiitu ja Ilkka-lehden päätoimittaja Artturi Leinonen järjestivät Lapualla kansalaiskokouksen, johon osallistui noin 2 000 ihmistä. Kokouksessa vaadittiin kaikkien kommunististen järjestöjen ehdotonta ja lopullista kieltämistä.
  • 2. joulukuuta – Ensimmäinen puhelinkioski otettiin käyttöön Lontoossa.
  • 6. joulukuuta – Lapualla pidetyssä kansalaiskokouksessa muodostettu lähetystö saapui Helsinkiin ja saattoi hallituksen tietoon kokouksessa esitetyt ponnet.
  • 11. joulukuuta – Neljä kommunisteja vastustanutta kansalaislähetystöä kävi presidentti Relanderin puheilla.

Tuntematon päivämäärä

  • Lapuan liike muodostettiin.
  • Suomen itsenäisyyspäivä säädettiin palkalliseksi vapaapäiväksi.
  • Edwin Hubble osoitti galaksien liikkuvan poispäin (Hubblen laki).
  • Imatrankoski padottiin.
  • Lokakuu – Hämeensilta vihittiin käyttöön Tampereella.

Syntyneitä

  • 1. tammikuuta – Aulis Kallakorpi, suomalainen mäkihyppääjä (k. 2005)
  • 3. tammikuuta – Gordon Moore, yhdysvaltalainen kemian tohtori (Intelin perustaja)
  • 3. tammikuuta – Sergio Leone, italialainen elokuvaohjaaja (k. 1989)
  • 5. tammikuuta – Aulis Rytkönen, suomalainen jalkapalloilija
  • 9. tammikuuta – Veikko Savolainen, suomalainen sarjakuvapiirtäjä
  • 12. tammikuuta – Jaakko Hintikka, suomalainen filosofi
  • 15. tammikuuta – Martin Luther King Jr., yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti (k. 1968)
  • 31. tammikuuta – Mikko Niskanen, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 1990)
  • 3. helmikuuta – Kaija Aarikka, suomalainen tekstiilitaiteilija
  • 8. helmikuuta – Jouko Tyyri, suomalainen kirjailija (k. 2001)
  • 10. helmikuuta – Jerry Goldsmith, elokuvamusiikin säveltäjä (k. 2004)
  • 15. helmikuuta – Graham Hill, brittiläinen formula 1 -ajaja (k. 1975)
  • 15. helmikuuta – Marita Nordberg, suomalainen näyttelijä
  • 21. helmikuuta – Pekka Nuotio, suomalainen oopperalaulaja (k. 1989)
  • 28. helmikuuta – Frank Gehry, kanadalais-yhdysvaltalainen arkkitehti
  • 28. helmikuuta – Tapani Luukkainen, suomalainen gynekologi (kehitti hormonikierukan)
  • 28. maaliskuuta – Harri Tapper, suomalainen kirjailija
  • 29. maaliskuuta – Lennart Meri, Viron presidentti ja kirjailija (k. 2006)
  • 1. huhtikuuta – Milan Kundera, tšekkiläis-ranskalainen kirjailija
  • 1. huhtikuuta – Alpo Jaakola, suomalainen taidemaalari
  • 5. huhtikuuta – Joe Meek, englantilainen levytuottaja ja säveltäjä (k. 1967)
  • 6. huhtikuuta – Keijo Liinamaa, suomalainen poliitikko ja Suomen pääministeri (k. 1980)
  • 6. huhtikuuta – Andre Previn, saksalaissyntyinen pianisti, kapellimestari ja säveltäjä
  • 8. huhtikuuta – Jacques Brel, belgialainen laulaja ja runoilija [k. 1978)
  • 10. huhtikuuta – Max von Sydow, ruotsalainen näyttelijä
  • 10. huhtikuuta – Kristian Gestrin, suomalainen poliitikko (k. 1990)
  • 14. huhtikuuta – Paavo Berglund, suomalainen kapellimestari
  • 15. huhtikuuta – Rauni Mollberg, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2007)
  • 22. huhtikuuta – Erkki Junkkarinen, suomalainen iskelmälaulaja (k. 2008)
  • 23. huhtikuuta – Shirley Temple, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
  • 4. toukokuuta – Audrey Hepburn, englantilais-alankomaalainen näyttelijä (k. 1993)
  • 6. toukokuuta – Paul Lauterbur, vuoden 2003 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 2007)
  • 25. toukokuuta – Heikki Häiväoja, suomalainen kuvanveistäjä
  • 12. kesäkuuta – Anne Frank, holokaustin tunnetuin uhri (k. 1945)
  • 29. kesäkuuta – Pertti Nieminen, suomalainen runoilija ja kääntäjä
  • 1. heinäkuuta – Olli-Matti Ronimus, suomalainen runoilija (k. 2005)
  • 2. heinäkuuta – Imelda Marcos, Filippiinien diktaattorin Ferdinand Marcosin vaimo
  • 16. elokuuta – Yrjö Littunen, suomalainen sosiologi (k. 1994)
  • 22. elokuuta – Pauli Toivonen, suomalainen ralliautoilija (k. 2005)
  • 24. elokuuta – Jasser Arafat, palestiinalainen poliitikko (k. 2004)
  • 10. syyskuuta – Pentti Siimes, suomalainen näyttelijä ja koomikko
  • 24. syyskuuta – Veikko Ahvenainen, suomalainen harmonikkataiteilija
  • 15. lokakuuta – Jorma Weneskoski, suomalainen muusikko
  • 21. lokakuuta – Ursula K. Le Guin, yhdysvaltalainen tieteis- ja fantasiakirjailija
  • 2. marraskuuta – Erkki Pystynen, suomalainen poliitikko ja professori
  • 11. marraskuuta – Hans Magnus Enzensberger, saksalainen runoilija
  • 12. marraskuuta – Grace Kelly, yhdysvaltalainen näyttelijä ja Monacon ruhtinatar (k. 1982)
  • 15. marraskuuta – Erkki Lahdes, suomalainen kasvatustieteen professori
  • 16. marraskuuta – Aarne Laurila, suomalainen professori
  • 5. joulukuuta – Annikki Tähti, suomalainen iskelmälaulaja

Kuolleita

  • 13. tammikuuta – Wyatt Earp, yhdysvaltalainen sheriffi ja saluunanpitäjä
  • 10. helmikuuta – Wäinö Kunnas, suomalainen taidemaalari
  • 17. maaliskuuta – Taavi Tainio, suomalainen poliitikko
  • 31. maaliskuuta – Santeri Nuorteva, suomalais-neuvostoliittolainen poliitikko
  • 4. huhtikuuta – Carl Benz, saksalainen autoinsinööri
  • 27. huhtikuuta – Josef Stenbäck, suomalainen kirkkoarkkitehti
  • 20. maaliskuuta – Ferdinand Foch, ranskalainen marsalkka (länsirintaman ylipäällikkö ensimmäisessä maailmansodassa)
  • 20. toukokuuta – Adolf Lindfors, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja
  • 4. heinäkuuta – Maikki Järnefelt-Palmgren, suomalainen laulaja
  • 19. elokuuta – Sergei Djagilev, venäläis-ranskalainen taidearvostelija ja baletinjohtaja
  • 3. lokakuuta – Armas Lindgren, suomalainen arkkitehti
  • 3. lokakuuta – Gustav Stresemann, saksalainen poliitikko
  • 17. marraskuuta – Herman Hollerith, yhdysvaltalainen keksijä, Tabulating Machines Companyn (IBM:n edeltäjän) perustaja
  • 24. marraskuuta – Georges Clemenceau, ranskalainen valtiomies
  • 29. joulukuuta – Wilhelm Maybach, saksalainen autotehtailija

Nobelin palkinnot

  • Nobelin fysiikanpalkinto: Louis de Broglie
  • Nobelin kemianpalkinto: Arthur Harden ja Hans von Euler-Chelpin
  • Nobelin lääketieteen palkinto: Christiaan Eijkman ja Sir Frederick Hopkins
  • Nobelin kirjallisuuspalkinto: Thomas Mann
  • Nobelin rauhanpalkinto: Frank B. Kellogg

Kirjoja

  • Kettusen komppanian Lapinmatka – Arvi Järventaus
  • Rummut I-IV – Arvi Järventaus
  • Lintukoto – Joel Lehtonen
  • Olen syyllinen – Maria Jotuni

Muuta

  • Elokuvavuosi 1929
1929 wikipediassa

1929 videot