1915

Tapahtumia

• 13. tammikuuta – 6,8 richterin maajäristys surmasi 32 610 ihmistä Italian Avezzanossa.
• 19. tammikuuta – Ensimmäinen maailmansota: saksalaiset zeppeliinit pommittivat ensi kertaa Great Yarmouthia ja King's Lynnia Isossa-Britanniassa, 20 ihmistä kuoli.
• 24. tammikuuta – Doggermatalikon taistelu saksalaisten ja brittiläisen osaston välillä Pohjanmerellä. Saksan SMS Blücher upposi vieden mukanaan 782 merisotilasta.
• 27. tammikuuta – Yhdysvallat miehitti Haitin.
• 31. tammikuuta – Saksa käytti ensi kertaa myrkkykaasua itärintamalla.
• 7. helmikuuta – Toinen Masurian järvien taistelu: Saksa oli siirtänyt joukkoja itärintamalle tavoitteenaan lyödä Venäjä ja aloitti yllätyshyökkäyksen lumimyrskyn keskellä. Fritz von Belowin kahdeksas armeija eteni viikossa yli sata kilometriä. Venäjä kärsi kovia tappioita.
• 25. helmikuuta – Jääkäriliike: ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset saapuivat koulutettaviksi Saksaan.
• 10. maaliskuuta – Keisari Nikolai II kävi vierailulla Helsingissä.
• 14. maaliskuuta – Royal Navy upotti Saksan taistelulaiva SMS Dresdenin Chilen rannikolla.
• 14. maaliskuuta – Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä sopivat Venäjän saavan Konstantinopolin ja Bosporin voiton jälkeen.
• 18. maaliskuuta – Brittien ja ranskalaisten 16 taistelulaivan hyökkäys Dardanelleille epäonnistui. Kolme taistelulaivaa upposi ja kolme vaurioitui pahasti miinakentässä.
• 19. maaliskuuta – Pluto kuvattiin ensi kerran, mutta sitä ei tunnistettu planeetaksi.
• 22. huhtikuuta – Ypresin toinen taistelu: Saksalaiset ottivat myrkkykaasun käyttöön Ypresissä Belgiassa. Pakeneiden ranskalaisten linjaan jäi kuuden kilometrin aukko.
• 24. huhtikuuta – Turkkilaiset joukot aloittivat armenialaisten joukkomurhan Vanissa. Konstantinopolissa 300 armenialaista intellektuellia pidätettiin ja teloitettiin.
• 25. huhtikuuta – Gallipolin maihinnousu Turkin rannikolle.
• 1. toukokuuta – Gorlice-Tarnówin offensiivi, Saksan päähyökkäys itärintamalla, alkoi. Venäjän joukot perääntyivät Puolasta ja Galitsiasta. Hyökkäyksen jälkeen rintama jäi paikalleen Venäjän romahdukseen 1917 asti.
• 7. toukokuuta – Saksalainen sukellusvene U-20 upotti RMS Lusitanian, 1 198 ihmistä kuoli.
• 8. toukokuuta – Saksalaiset valtasivat Ypresin toisessa taistelussa Frenzenbergin harjanteen ja pitivät sen hallussaan liittoutuneiden vastahyökkäyksistä huolimatta.
• 9. toukokuuta – Artoisin toinen taistelu alkoi. Ranskalaiset hyökkäsivät kohti saksalaisten hallussa ollutta Vimyn harjannetta.
• 11. toukokuuta – Albert Einstein julkaisi yleisen suhteellisuusteoriansa.
• 23. toukokuuta – Italia julisti sodan Itävalta-Unkarille Ympärysvaltojen kanssa tekemänsä sopimuksen jälkeen.
• 24. heinäkuuta – Höyrylaiva SS Eastland kaatui Chicagon satamassa. Kuolonuhreja oli 844.
• 5. elokuuta – Saksalaiset saavuttivat Varsovan.
• 5. syyskuuta – Venäjän keisari Nikolai II otti armeijan komennon itselleen.
• 6. syyskuuta – Britit testasivat tankin prototyyppiä ensi kertaa.
• 19. syyskuuta – Saksalaiset valtasivat Vilnan.
• 25. syyskuuta – Artoisin kolmas taistelu alkoi.
• 5. lokakuuta – Bulgaria liittyi Keskusvaltoihin.
• 7. lokakuuta – Itävalta-Unkarin suurhyökkäys Serbiaan alkoi.
• 8. joulukuuta – Säveltäjä Jean Sibelius täytti 50 vuotta ja johti pitämässään juhlakonsertissa viidennen sinfoniansa ensiesityksen.
• 19. joulukuuta – Viimeiset Anzac-joukot evakuoitiin Gallipolista, britit kärsivät taistelussa 180 000 miehen tappiot ja Mustafa Kemalin johtamat turkkilaiset 220 000 miehen.

Syntyneitä

• 6. tammikuuta – Anni Polviander ("Anni Polva"), suomalainen kirjailija (k. 2003)
• 26. tammikuuta – Osmo Alaja, Mikkelin hiippakunnan piispa (k. 2001)
• 30. tammikuuta – John Profumo, englantilainen upseeri ja poliitikko (k. 2006)
• 14. helmikuuta – Nestori Kaasalainen, suomalainen poliitikko
• 27. helmikuuta – Olavi Virta (Ilmén), suomalainen laulaja (k. 1972)
• 8. maaliskuuta – Tapio Rautavaara, suomalainen urheilija (olympiavoittaja), laulaja ja näyttelijä (k. 1979)
• 20. maaliskuuta – Svjatoslav Richter, ukrainalaissyntyinen pianisti (k. 1997)
• 7. huhtikuuta – Billie Holiday, yhdysvaltalainen blues-laulaja (k. 1959)
• 5. toukokuuta – Helvi Sipilä, suomalainen YK:n apulaispääsihteeri, presidenttiehdokas ja asianajaja (k. 2009)
• 6. toukokuuta – Orson Welles, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (k. 1985)
• 20. toukokuuta – Moshe Dayan, israelilainen kenraali ja poliitikko (k. 1981)
• 2. kesäkuuta – Tapio Wirkkala, suomalainen muotoilija (k. 1985)
• 9. kesäkuuta – Lester William Polfus ("Les Paul"), yhdysvaltalainen muusikko (sähkökitaran kehittäjiä) (k. 2009)
• 28. kesäkuuta – Juha Mannerkorpi, suomalainen kirjailija (k. 1980)
• 1. heinäkuuta – Birger Kaipiainen, suomalainen keramiikkataiteilija (k. 1988)
• 10. heinäkuuta – Solomon Bellows ("Saul Bellow"), vuoden 1976 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2005)
• 15. heinäkuuta – Olavi Siippainen, suomalainen kirjailija (k. 1963)
• 29. elokuuta – Ingrid Bergman, ruotsalainen näyttelijä (k. 1982)
• 1. syyskuuta – Heikki Marttila ("Arijoutsi"), suomalainen pakinoitsija (k. 1993)
• 6. syyskuuta – Franz Josef Strauss, saksalainen poliitikko (k. 1988)
• 7. syyskuuta – Regina Linnanheimo, suomalainen elokuvanäyttelijä (k. 1995)
• 25. syyskuuta – Ethel Rosenberg, yhdysvaltalainen kommunisti (vakoilijana teloitettu) (k. 1953)
• 26. syyskuuta – Leo Meller, suomalainen radiojohtaja (k. 1990)
• 17. lokakuuta – Arthur Miller, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2005)
• 23. lokakuuta – Simo Puupponen ("Aapeli"), suomalainen kirjailija ja pakinoitsija (k. 1967)
• 24. lokakuuta – Robert Kahn ("Bob Kane"), yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Batmanin luoja) (k. 1998)
• 8. marraskuuta – Lamberto Gardelli, italialainen kapellimestari (k. 1998)
• 25. marraskuuta – Augusto Pinochet, Chilen sotilasjohtaja (k. 2006)
• 3. joulukuuta – Toivo Kärki, suomalainen viihdesäveltäjä, -kapellimestari ja -tuottaja (k. 1992)
• 9. joulukuuta – Elisabeth Schwarzkopf, saksalainen oopperalaulaja (k. 2006)
• 12. joulukuuta – Frank Sinatra, yhdysvaltalainen laulaja (k. 1998)

Kuolleita

• 13. maaliskuuta – Sergei Witte, venäläinen valtiomies
• 27. huhtikuuta – Aleksandr Skrjabin, venäläinen pianisti ja säveltäjä (s. 1872)
• 3. toukokuuta – Arvid Genetz ("Arvi Jännes"), suomalainen kielentutkija ja runoilija
• 12. lokakuuta – Edith Cavell, englantilainen sairaanhoitaja (teloitettiin)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Sir William Bragg ja Sir William Lawrence Bragg
• Nobelin kemianpalkinto: Richard Willstätter
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Romain Rolland

Kirjoja

• Savu-uhri – Maria Jotuni
• Elämän koreus – Eino Leino
• Paavo Kontio – Eino Leino
• Knulp – Hermann Hesse
• Pakkopaita – Jack London
• Talviretkiä Pohjolassa – Ilmari Kianto
• Turjanlinnan satukirja: Onnille ja muille lapsille – Ilmari Kianto
• Vienan virroilta, Karjalan kankahilta: matkakuvauksia – Ilmari Kianto
• Annan unelmavuodet – L.M. Montgomery